KUULE GOLLAL

Ɗee Kuule kuutoragol ina njiyloo jokkondiral hakkunde... Uthanda ICT (PTY) LTD e kala soodoowo huutortooɗo sarwisaaji amen. Ɓe ciifi sarɗiiji sariyaaji kuuɓtidinɗi jowitiiɗi e hosting web amen, ordinateeruuji ruulde, serwer, imeel, domen, yeeyoowo, colocation, e sarwisaaji jokkondirɗi.

Ɗee Kuule kuutoragol ina poti janngeede e men Sarɗiiji kuutoragol laaɓtuɗi, Politik kuutoragol jaɓaaɗo, be Politik sirlu. So tawii won luural hakkunde ɗeen Kuule kuutoragol e Kuule laaɓtuɗe jowitiiɗe e sarwiis keeriiɗo, Kuule laaɓtuɗe ɗee maa kuutore haa ɗoon.

Kesɗitingol cakkitiingol: Ogost 2025
Jaayɗe ɓennuɗe: Feebariyee 2016, lewru sulyee 2014, lewru sulyee 2013, lewru ut 2011

1. Naatgol

Uthanda ICT (PTY) LTD ina rokka soodooɓe hosting web, ordinateeruuji ruulde, serwer, gollorɗe, domen, iimeel, e sarwisaaji jokkondirɗi e internet. Sarwisaaji ɗii fof ina ndokkee tawa ina ɗooftoo ɗeen Kuule Sarwiis e kala sarɗiiji ɓeydaaɗi walla sarɗiiji kuutorteeɗi ngam sarwisaaji ɗii.

2. Sifaaaji

E nder ɗeen Kuule kuutoragol, kelme binndaaɗe e alkule mawɗe ina njogii maanaaji laaɓtuɗi. Konnguɗi gooti ina mbaɗi keewal e ko nanndi heen, ɗo konngol ngol jaɓi.

Wolde	Wiugo
Narral	Ɗee Kuule kuutoragol, Kuule kuutoragol laaɓtuɗe, Kuule kuutoragol jaɓaaɗe, Kuule sirlu, e kala kuule goɗɗe kuutorteeɗe e kuutorɗe kuutorteeɗe tawa ina kuutoree e tuugnorgal.
Sodowo	Kala neɗɗo, njulaagu, hoolaare, gollondiral, fedde, walla fedde sariya ɗaɓɓoowo walla huutortooɗo sarwisaaji amen.
Dataaji soodooɓe	Kala innde kuutortooɗo, konngol, adres imeel, seedantaagal jokkondire, detal konfiguraasiyoŋ, walla kabaruuji konte goɗɗi toɗɗaaɗi e Customer jokkondirɗi e sarwisaaji ɗii.
Sarɗiiji laaɓtuɗi	Sarɗiiji kuutoragol laaɓtuɗi ɓeydooji ɗii Sarɗiiji kuutoragol e laamaade sarwisaaji gooto gooto walla cate sarwisaaji e nder detal ɓurngal laaɓtude.
Services	Kala hosting, ordinateer ruulde, serwer, desorɗe, lowre, domen, imeel, yeeyoowo, colocation, sarwiis njuɓɓudi, walla sarwiis jokkondirɗo e Uthanda ICT (PTY) LTD.
Aan / Aan	Sosiyatee oo, ina heen kala wakiliijo baawɗo golloraade e innde Sosiyatee oo.
Min / Min / Men	Uthanda ICT (PTY) LTD.

3. Njaajeendi e njuɓɓudi ardaade

3.1. Ɗee Kuule kuutoragol ina njiyloo jokkondire kuuɓtodinɗe hakkunde mon e... Uthanda ICT (PTY) LTD.

3.2. Sarɗiiji laaɓtuɗi ɗii ina ɓeyda ɗeen Sarɗiiji kuutoragol e haaldude e cate kuutorɗe e sarwisaaji keertiiɗi e nder laaɓndal ɓurngal mawnude.

3.3. So wonaa tawa en kollitii laaɓndal ko wonaa ɗuum, so tawii luural ina woodi e maanaa, ko ɗoo ɗoo doggol ardiiɓe huutortee :

1. Sarɗiiji kuutoragol laaɓtuɗi
2. Ɗee Kuule kuutoragol
3. Politik kuutoragol jaɓaaɗo
4. Politik sirlu
5. Kala politik ɓeydaaɗo walla binndital keeringal e sarwiis min mbaɗata ɗum e tuugnorgal

4. Waylooji e Sarɗiiji ɗii

4.1. Min mbaawi waylude ɗeen Kuule kuutoragol, Kuule laaɓtuɗe, walla kuule amen jowitiiɗe heen sahaa e sahaa fof.

4.2. Jaayɗe kesɗitinaaɗe ɗee maa njaltine e lowre men walla tawa ko e laabi jokkondirɗe men laawɗuɗi.

4.3. Ko aan foti ƴeewtaade sarɗiiji e doosɗe kesɗitinaaɗe sahaa e sahaa fof.

4.4. So a jokkii huutoraade sarwisaaji ɗii caggal nde keso oo fuɗɗii, aɗa jaɓee sarɗiiji keso ɗii, haa no sariya yamiri nii.

5. Darnde e laamu soodooɓe

5.1. Sosiyetee ina waawi wonde neɗɗo, sosiyetee, fedde, hoolaare, fedde, fedde, walla fedde woɗnde anndiraande e nder sariya walla njulaagu.

5.2. So tawii neɗɗo naatii e ndeeɗoo nanondiral e innde neɗɗo goɗɗo walla fedde woɗnde, oon neɗɗo ina hollita wonde ina jogii mbaawka waɗde ɗum.

5.3. Min mbaawi ɗaɓɓude seedantaagal laamu, anndinde, walla kaayitaaji goɗɗi ballitooji kala sahaa.

5.4. So tawii ko aan walla wakiliijo maa rokkii humpito ngo laaɓaani, ngo timmaani, walla ngo majjere, min mbaawi waɗde ɗum ko fenaande, min mbaawi kadi dartinde walla dartinde sarwisaaji ɗii ɗoon e ɗoon.

6. Fuɗɗoode e Duuɓi

6.1. Ɗaɓɓaande maa ngam sarwisaaji ko ɗaɓɓaande ngam waɗde nanondiral e amen.

6.2. Nanondiral ngal fuɗɗotoo ko nde min njaɓi yamiroore maa e huutoraade sarwiis oo, walla so min mbaɗii sarwiis oo e juuɗe maa.

6.3. Tabitingol yamiroore otomaatik, tabitingol yoɓde, walla jaɓgol keɓgol, firtaani tan wonde Nanondiral ngal joofiima.

6.4. Nanondiral ngal ina jokki haa nde joofi e fawaade e ɗeen Kuule kuutoragol walla Kuule laaɓtuɗe kuutorteeɗe.

7. Njoɓdi golle e Faggudu

7.1. Aɗa foti yoɓde denndaangal njoɓdi sarwisaaji, njoɓdiiji, njoɓdiiji, njoɓdiiji kuutoragol, njoɓdiiji setup, njoɓdiiji kuutoragol ɓurtungol, e kala njoɓdi goɗɗi potɗi yoɓeede ngam sarwisaaji ɗii haa ñalngu nguu hollirtee e faktiir oo.

7.2. Sarwisaaji ɗii ina njoɓee fawaade e mbaydi yoɓde, keewal yoɓde, e mbaydi coggu kuutorteeɗo e sarwiis cuɓaaɗo oo.

7.3. Min mbaawi yaltinde faktiiruuji e ordinateer, kadi so a yamirii walla a huutoriima sarwisaaji amen aɗa jaɓi heɓde faktiiruuji, humpitooji, bayyinaango, e jokkondiral jowitiingal e mum e ordinateer.

7.4. So ina waawi, aɗa foti jogaade feere yoɓde moƴƴere walla peeje debit jaɓaaɗe e amen. Yoɓde jaɓaaka walla yoɓaaka ina waawi addande njoɓdi ɓeydaandi.

7.5. Min mbaawi waylude coggu, njoɓdiiji keewɗi, walla njoɓdiiji sarwisaaji tawa min ndokkii humpito rewrude e lowre amen, Client Area, faktiiruuji, iimeel, quotation, walla laabi jokkondirɗe laawɗuɗi goɗɗi.

7.6. So wonaa tawa ko laaɓti, njoɓdi ndii ina fawee e VAT, njoɓdi yeeyirde, walla njoɓdi nanndundi heen, ndi heddotoo ko aɗa yoɓa ɗo waawi wonde.

8. Yoɓde leelnde e konte ɗe njoɓaaka

8.1. So tawii kala faktiir yoɓaaka e ñalngu mum, ɗum wontata ko ɓooyɗo ɗoon e ɗoon.

8.2. So konte maa njoofiima, min mbaawi dartinde, haɗde, haɗde, salaade hesɗitinde, salaade waylude, walla haɗde kala sarwiis mo ɗum toɗɗii.

8.3. Min mbaawi kadi yoɓde njoɓdi yoɓde caggal, njoɓdi njuɓɓudi, njoɓdi artirde, njoɓdi riis, walla njoɓdiiji goɗɗi jowitiiɗi e ŋakkeende, tawa ina waawi wonde ko heewi, tawa ina waawi fotde walla ɓurde 100% e njoɓdi faktiir mo yoɓaaka.

8.4. Sosde walla ustude ñamaande ndee haɗataa ñamaande ndee. Aɗa heddii e yoɓde kala ko yoɓaaka e kala ko yowitii e sariya, njuɓɓudi, rewindaade, walla mooftude.

9. Njoɓdi

9.1. Njoɓdi ndii wonaa otomatik.

9.2. So wonaa tawa en kollitii laaɓndal ko wonaa ɗuum, njoɓdi yoɓaandi ndii ina heewi yoɓeede.

9.3. Hakkeeji yoɓde, hakkeeji woppude, sahaaji yoɓde kaalis, njoɓdi sarwiis, e njoɓdi ndi yoɓaaka, ɓuri haaleede ko e Kuule Sarwiis Detailed.

10. Yiylaade e Lowre

10.1. Min ɗon laara kuuɗe amin, systems, platforms, e nokkuuje kuugal ngam kuugal, kisal, ɗowtanaago, e haɗugo toonyaaji.

10.2. Min njaɓataa, min njaɓataa, walla min ƴettataa kuule ngam loowdi soodooɓe tan sabu ko ɗum jaɓɓotoo walla ko ɗum neldaa e huutoraade sarwisaaji amen.

10.3. So tawii en cikkii wonde loowdi, golle, walla jokkondiral ina luurdi e sariya, kuule men, laawol ƴettugol moƴƴol, walla hakkeeji woɗɓe, eɗen mbaawi wiɗtude e ƴettude peeje potɗe, tawa ina jeyaa heen ittude, dartinde, hollirde, haɗde, walla neldude laamuuji ɗo ɗum naamnii walla ɗo foti.

11. Kisal

11.1. Aɗa foti reende Dowlaaji-terɗe maa, tawa ina waɗi inɗe kuutortooɗe, konte, kuutorɗe API, e kaayitaaji jokkondire konte.

11.2. Aɗa foti humpitaade min ko yaawi so tawii aɗa sikki konte maa, kaayitaaji maa, system maa, lowe maa, walla kaayitaaji maa ina mbonni.

11.3. Min mbaawi waɗde kala ko min cikki ina foti waɗde ngam hisnude kisal, hoolaare, e nuunɗal e nder njuɓɓudi amen, sarwisaaji amen, soodooɓe amen, e innde amen.

12. Backups e Ƴellitaare musiiba

12.1. Aɗa foti jogaade sahaa kala backups maa e dokke teeŋtuɗe.

12.2. Hay ɗo sarwisaaji restoraaji walla njuɓɓudi ina ngoodi, min ɗaɓɓataa wonde kala restoraaji, jogagol, restoraasiyoŋ, walla restoraasiyoŋ maa njuumtu sahaa kala.

13. Garantiiji e Basis Sarwiis

13.1. Min njiɗi ko rokkude sarwisaaji kuutortooɗi kuutorɗe, njuɓɓudi, njuɓɓudi, e laabi gollorɗi potɗi.

13.2. So wonaa tawa en kollitii laaɓndal ko wonaa ɗuum e binndol, sarwisaaji ina ndokkee e... “no woniri nii” be “no woodi” tuugnorgal.

13.3. Haa ɗo sariya yamiri, min njaltina kala jamirooje ɗe min ndokkaani e binndol.

14. Jeyi hakkille

14.1. Aɗa jogii hakkeeji maa e nder loowdi maa, tawa aɗa jogii kala hakkeeji ɗi ndokku-ɗaa min ngam rokkude sarwisaaji ɗii.

14.2. A heɓataa hay hakkeeji e nder lowre amen, e nder njuɓɓudi amen, e nder njuɓɓudi amen, e nder laabi amen, e nder maandeeji amen, e nder markeeji amen, e nder diidi amen, e nder binndanɗe amen, walla e nder jeyi hakkille goɗɗo tan sabu a huutoriima sarwisaaji ɗii.

14.3. A waawaa huutoraade maandeeji amen walla markeeji amen tawa aɗa winnditii ɗum.

15. Darnugol e joofgol

15.1. Min mbaawi dartinde walla haɗde kala sarwiis so tawii a waawaa yoɓde njoɓdi potndi yoɓeede, a bonnii ndeeɗoo nanondiral, a bonnii kuule amen, a sosii caɗeele sariya walla kisal, a huutoriima sarwisaaji ɗii no moƴƴi, walla a huutoriima sarwiis oo ngam waɗde ko wonaa sariya, ko bonnata, walla ko haɗaa.

15.2. To ngonkaaji ɗii njaɓi, eɗen mbaawi rokkude humpito hade men dartinde walla joofnude, kono en mbaawaa waɗde ɗum so tawii golle ko yaawi ina poti waɗeede.

15.3. Aɗa waawi dartinde sarwiis so a rewii laawol haɗde ngol min cifotoo ngol, tawa ina jeyaa heen rewrude e Nokku Kiliyanke walla ballal amen laawɗungal walla laabi jokkondirɗi e faggudu ɗo ɗum waawi waɗeede.

16. Doole mawɗe

16.1. Min njaɓataa ŋakkeende walla leelgol sabu kewuuji ɗi min mbaawaa jogaade, ko wayi no musibbaaji tawaaɗi, yiite, ilam, jiiɓru siwil, wolde, ownugol, ŋakkeende golle, ŋakkeende kuutorɗe, golle laamu, ŋakkeende golle dowri, walla ŋakkeende gollorɗe tataɓere.

17. Ƴeewndo luural

17.1. So luural arii, partiiji ɗii ina poti adii etaade safrude ɗum e noddaango, e yeewtere, e kaaldigal.

17.2. So tawii kaaldigal ngal ŋakki, luural ngal ina waawi yahrude yeeso to bannge jokkondire, caggal ɗuum to bannge ñaawoore walla kala feere luural sifotoonde e nder sarɗiiji sariyaaji kuutorteeɗi ɗii.

17.3. To sariya walla sarɗiiji kuutorteeɗi ɗii kolliti forum, nokku, ɗemngal, walla kuule ngam safrude luural, ɗeen kuutortee.

18. Limre limre

18.1. Haa ko ɓuri heewde e ko sariya yamiri, min njaɓataa ko ŋakki, ko ŋakki, ko batte mum, ko ŋakki, ko ŋakki, ko ŋakki, ko ŋakki faggudu, ko wayi no ŋakkere ngalu, ŋakkere ngalu, ŋakkere fartaŋŋe, ŋakkere moƴƴere, ŋakkere dokke, walla taƴgol golle.

18.2. To njoɓdi waawataa ittude e dow sariya, njoɓdi amen ina famɗi no siforaa e Sarɗiiji laaɓtuɗi kuutorteeɗi walla sarɗiiji keertiiɗi e sarwiis.

19. Noddaango

19.1. Min mbaawi rokkude ma humpitooji e iimeel, rewrude e Nokku Kiliyanke, e mesaas faktiir, walla rewrude e laabi jokkondirɗe laawɗuɗi goɗɗi jokkondirɗi e konte maa.

19.2. Aɗa foti waɗde feere mbele jokkondire maa ina keddii e laaɓtude e jooni.

19.3. Noddaango laawɗungo feewde e amen ina foti neldeede e huutoraade jokkondire laawɗuɗe ɗe min njaltinata sahaa e sahaa fof.

20. Seneraal

20.1. Ndeeɗoo nanondiral ko nanondiral timmungal hakkunde terɗe ɗee jowitiiɗe e sarwisaaji ɗii, tawa ina fawii e kala winndannde laaɓtunde tawa ina waɗi tuugnorgal.

20.2. So tawii won kuulal tawaangal ina selli, ina rewaani laawol, walla ina selli, ko heddii e nanondiral ngal maa jokku golle.

20.3. Kala njurum, leelgol, walla waasde jogaade hakke, firtataa ko ustude ndeen hakke.

20,4. Sariya jowitiiɗo e ndeeɗoo nanondiral, e forum walla feere ngam safrude luural, maa won no wiyraa e sarɗiiji sariyaaji kuutorteeɗi ɗii walla no sariya yamiri nii.

20,5. Kuule ɗe e sifaa mum en poti wuurde haa timma, maa njokku huutoreede caggal nde timma.